Luin siis Sofi Oksasen menestysromaanin Puhdistus. Puhdistus kertoo 1940-1990 lukujen välisestä ajasta Viron lähihistoriasta. Tuona aikana on ollut sotaa ja Viron itsenäistyminen. Puhdistuksessa ytimenä kuitenkin pidetään petosta, mikä kirjasta ilmenee paremmin kun hyvin. Vallankäyttäjiä kirjassa ovat miehet ja mielestäni myös tunteet. Naiset ovat tämän vallankäytön kohteena. Vallankäyttöä on jollain tapaa huomaamattomuus, epävarmuus ihmisiä kohtaan sekä seksuaalinen hyväksikäyttö.

Teoksessa on kamalaa olla tyttö tai nainen, sillä he ovat hyväksikäytettyjä ja kiristettyjä. Miehet siis tekevät tätä. Toisaalta osa menestyy, tai ainakin antaa ulospäin sellaisen kuvan. Päähenkilön, Zaran, identiteettiin ja ratkaisuihin vaikuttavat oman sukunsa naisten kokemukset ja auttamiset. Sukupuoli vaikuttaa erittäin vahvasti henkilöiden valtasuhteisiin, sillä naisia ei arvosteta tuona aikana yhtään, ainakaa kirjan kertomassa sukupolvessa. 

Teos avaa paljon Viron historiasta, sillä siitä ei ainakaan minun korviini ole kantautunut oikein koskaan minkäänlaista tietoa. Teos on mielestäni naisten puolella, sillä heidän puoleen myötätuntoni kallistui: kuka puolustaisi miehiä jotka kiristävät ja raiskaavat sinua? Miehiin teosta lukiessa nousi pintaan vihaa, sillä pystyi kuvittelemaan kuinka sikoja he osaavat olla naisia kohtiin, ja kuinka he eivät oikein huomaa naisten tunteita tai oikein muutakaan. Teos kertoo siis kahta tarinaa samaan aikaan: toinen 1940-luvulta ja toinen 1990-luvulta. Mielestäni tämän ymmärtäminen olisi hankalaa ilman kunnollista paneutumista teokseen ja teoksen henkilöihin. Olen siis katsonut Puhdistuksen paljon aikaisemmin elokuvana, mikä mielestäni helpotti lukemista, koska se hyppii vuosikymmenestä toiseen. Tosin vuosiluvut ja -kymmenet on selvästi kirjassa mainittu, jotta lukeminen ja sen ymmärtäminen olisi helpompaa, mutta en ole varma olisinko ilman elokuvasta saatua pohjaa osannut hahmottaa teosta. Tämä toinen, 1990-luvun tarina, on yhteydessä enemmän nykymaailmaan, varmaan siksi kun siitä ei ole niin kauan aikaa.

Puhdistus on varmaan yksi hienoimmista teoksista mitä olen lukenut, sillä se kertoo erilailla historiasta kuin muut kirjat. Sofi Oksasen kirjoitustyyli on mielestäni todella upea, ja sitä on mielekästä lukea, vaikka välillä ymmärrys ei meinannut riittää vanhanaikaisiin tai viron kielisiin sanoihin ja lauseisiin, mutta se ei estänyt lukemista.